Kun valitaan verkkolaitteita ip-kameroilla toteutettavaan valvontakamerajärjestelmään, kannattaa ottaa huomioon kameroiden tuottaman dataliikenteen määrä suurimmillaan, kytkimistä kameroille tarvittava suurin sähköteho, kameroiden, tallentimien ja muiden mahdollisten laitteiden näkyminen päätelaitteille, tietoturva, hallittavuus ja tietysti luotettavuus.
Kameroiden tuottama data
Kameroiden virransyöttö
Kameroiden ja tallentimien näkyminen päätelaitteille
Luotettavuus
IP-kameroiden suurimmillaan tuottama dataliikenne on niissä tyypillisesti määritettävissä. Liikennenopeutta rajoittamalla joudutaan kuitenkin tinkimään kuvan tarkkuudesta, laadusta tai liikkuvuudesta. Lähiverkkotuotteet (LAN) kannattaa ilman muuta mitoittaa siten, että kaikkia kameroita voidaan käyttää niiden suurimmalla tarkkuudella ja laadulla. Hyvin monet kamerat tuottavat parhaalla laadulla 8 Mbps. Tällöin voidaan todeta, että esimerkiksi 8-porttinen 10/100 Mbps kytkin riittää hyvin seitsemälle kameralle, koska kokonaissiirtotarve on 56Mbps, mikä hoituu eteenpäin kahdeksannesta portista. Hieman isompi kameramäärä vaatii isomman kytkimen ja gigabitin uplink-portin.
Tallennin on hyvä saada kytkettyä samaan lähiverkkoon, koska silloin verkon mitoitus on helppoa. Tilanne mutkistuu, jos tallennin on internet-yhteyden takana. Jos tallentimelle voidaan varata esim. 100 Mbps kuituyhteys, em. 8Mbps tuottavia kameroita voidaan laittaa tallentamaa sinne täydellä laadulla korkeintaan 9 kappaletta, koska hieman marginaaliakin on pakko olla. Langattomia internetyhteyksiä käytettäessä siirtokaistaa on tyypillisesti paljon vähemmän. Kannattaa myös huomioida 4G-yhteyksiä mitattaessa, että kamerapäässä mittaillaan uplink-nopeutta ja tallenninpäässä downlink-nopeutta. Molempiin vaikuttaa tietysti hankittu liittymä, mutta edelleen nopeudet vaihtelevat paljon paikasta ja tukiaseman kuormituksesta riippuen.
Kameroiden etäkatseluun internetyhteyden nopeus ei vaikuta niin paljoa kuin tallentamiseen, koska kaikkia kameroita ei tarvitse katsoa samanaikaisesti. Yhteysnopeudesta riippuen voidaan päättää katsella esim. yhtä tai neljää kuvaa kerrallaan.
Ethernet-kytkimiä on laaja valikoima:
Lähes kaikki nykyiset ip-kamerat toimivat PoE-sähköllä. Etuna on se, että kameralle tarvitsee vetää vain yksi johto ja senkin saa kytkeä kuka vain, eikä sähköasentajan lupia tarvita (Sähköpistokkeita harvoin on juuri siellä, mihin kamera pitäisi asentaa). Niinpä PoE-kamera on yhtä lailla langaton kamera, kuin WiFi-verkossa toimiva kamera, johon joudutaan sähköt syöttämään erillisellä virtalähteellä. Tarvitaan siis joka tapauksessa yksi johto, ellei jatkuva paristojen vaihtaminen houkuttele.
PoE-standardit ottavat huomioon laitteiden erilaiset tehotarpeet. IEEE 802.3af on kirjainhirviö, johon törmää usein. Sen mukainen ethernet-portti antaa laitteelle jopa 12,95 watin tehon, mikä riittää hyvin monille kameroille. Nopeat PTZ-toiminnot ja ennen kaikkea tehokkaat LEDit tarvitsevat kuitenkin enemmän sähköä. Niinpä sellaisten kameroiden liitännässä mainitaan usein IEEE802.3at, jonka mukainen ethernet-portti antaa jopa 25,5 wattia. Liitäntää kutsutaan myös PoE plussaksi. IEEE802.3bu:n mukainen portti voi antaa jopa 50 wattia ja IEEE802.3bt Type4:n mukainen jopa 100 wattia. Kaksi jälkimmäistä ovat kuitenkin harvinaisia ja yleensä riittää IEEE802.3af/at-mukaisten porttien käyttö.
Sopivaa PoE-kytkintä valittaessa täytyy ottaa huomioon myös kaikkien kytkimeen kytkettävien kameroiden kokonaiskulutus suurimmillaan. Vaikka kytkimen kaikki portit noudattaisivat IEEE802.3at-standardia eli niistä saisi kameralle tehoa 25,5 wattia, voi kytkimen kokonaisteho olla riittämätön antamaan sellaista tehoa kaikkiin portteihin. Siksi on syytä tarkistaa, ettei kameroiden kokonaiskulutus ylitä kytkimen PoE-budjettia.
PoE-kytkimissä on myös huomattavia eroja hallittavuuden suhteen. Hallittavalla kytkimellä saatetaan seurata siihen kytkettyjen kameroiden toimintaa ainakin sillä tasolla, että nähdään niiden olevan kytkeytyneinä verkkoon, niiden tuottaman dataliikenteen määrä, mahdollisesti voidaan seurata niiden energiankulutusta ja joillakin hienommilla kytkimillä voidaan nähdä kunkin kameran videon pienoiskuvaa.
Power-over-Ethernet-kytkimiä on laaja valikoima:
Järjestelmän laitteiden näkymiseen internetin kautta eri päätelaitteille on monia eri vaihtoehtoja. Seuraavassa lyhyesti näiden eri tekniikoiden etuja ja haittoja ja vaatimuksia kamerajärjestelmän internetliittymälle (ei katselijan liittymälle):
Harva asia harmittaa yhtä paljon kuin kaukana oleva kamerajärjestelmä, johon ei saa yhteyttä. Voi olla, että kohteessa oleva järjestelmä toimii paikallisesti hyvin, mutta sitäkään ei pysty todentamaan, koska yhteys on poikki. Jos järjestelmällä on kiinteä julkinen ip-osoite, tällaista tapahtuu todella harvoin. Tilannetta voidaan rinnastaa esim sähkökatkoon. Kun kamerajärjestelmä lähettää kuvaa mobiiliverkon kautta, epävarmuustekijät lisääntyvät. Yhteys kamerajärjestelmään tapahtuu vaihtelevien internetosoitteiden kautta, joko nimipalveluun tai pilvipalveluun tukeutuen ja yhteysnopeudet voivat vaihdella suuresti. Tämä asettaa mobiilireitittimelle suuret vaatimukset. Reitittimen huippunopeus ei ole oleellisin asia, vaan sen selviytyminen vaihtelevissa olosuhteissa. Siksi tavallinen kotikäyttöön suunnattu mobiilireititin ei riitä. Teltonika on luotettavien mobiilireitittimien valmistamiseen keskittynyt yritys. Teltonikan 4G LTE-reitittimet sisältävät käyttöjärjestelmän, joka osaa tarkkailla jatkuvasti internetyhteyttä. Mikäli operaattorin yhteys häviää, reititin voi siirtyä käyttämään siihen asennettua toisen operaattorin yhteyttä. Aikojen saatossa voi olla tarpeen käynnistää reititin uudelleen. Teltonika tekee myös tämän itse, jos kummankaan operaattorin kautta ei saada internetyhteyttä. Lisäksi reitittimessä on tekstiviestihallinta.
